Tutkimus selvitti merenrantalaidunten vaikutusta pintavesien hygieeniseen laatuun – infektioriski ihmiselle on pieni
09.11.2023
THL artikkeli 1.11.2023
Merenrantalaiduntamisen aiheuttama infektioriski pintavesien virkistyskäytössä arvioidaan alhaiseksi. Tämä selviää tutkimuksesta, jossa selvitettiin rantojen läheisyydessä laiduntavista naudoista ja lampaista peräisin olevien taudinaiheuttajien esiintymistä Pohjois-Pohjanmaan rannikon pintavesissä.
Tutkimuksessa märehtijäperäisiä suolistomikrobeja havaittiin myös uimarannoilla. Nämä suolistoperäistä saastumista kuvaavat mikrobit eivät automaattisesti aiheuta infektioriskiä ihmiselle. Koska märehtijöiden suolistoperäisiä taudinaiheuttajia ei vesistönäytteistä sen sijaan havaittu, jäävät rantalaiduntamisen aiheuttamat infektioriskit vesien käyttäjille vähäisiksi.
Suolistoperäistä saastumista kuvaavia mikrobeja päätyy pintavesiin yleisesti valumavesien mukana myös muista lähteistä kuin laiduntavista eläimistä, ja niitä esiintyy pintavesissä yleisesti. Eri eläinlajien suolistoperäiset mikrobit voivat olla peräisin tuotantoeläimistä, lemmikeistä tai luonnoneläimistä.
Kuva: Auli Hirvonen
Rantalaidun-hanke
Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittamassa RANTALAIDUN-hankkeessa tutkittiin merenrantalaidunten vaikutuksia lähivesien hygieniaan laidunkausina 2021–2022.
Hanke julkaisi myös listan suosituksista, joilla merenrantalaiduntamisen mahdolliset terveysriskit voidaan minimoida:
- Uusien laidunten sijoittamista on hyvä harkita huolellisesti huomioiden mahdolliset ristiriidat ja haitat esimerkiksi rantojen virkistyskäytön suhteen.
- Laidunpaine ei saa olla liian korkea. Muutoin kasvipeite saattaa kulua liian voimakkaasti ja paljastuneesta maaperästä voi huuhtoutua kiintoainesta ja ravinteita.
- Laitumen jakamista lohkoihin ja vuorottelua niiden laiduntamisessa tulisi lisätä. Tämä mahdollistaa osaltaan laidunpaineen säätelyä rantalaitumella ja ehkäisee laitumen liiallista kulumista.
- Mahdolliset juotto- ja kivennäisten syöttöpaikat tulee sijoittaa kauemmaksi rannasta ja lajiston kannalta vähämerkityksisemmille alueille. Oikealla sijoittelulla vähennetään mahdollisuuksia ravinteiden ja mikrobien huuhtoutumiseen sekä arvokkaiden lajien ja elinympäristöjen vahingoittumiseen.
- Rantalaitumilla eläinten lisäruokintaa ei tule tehdä ja laidun tulee aidata erilleen lannoitetuista nurmilaitumista. Muutoin riski ravinteiden kulkeutumiseen ranta-alueelle kasvaa.
Lue koko THL:n artikkeli täältä.
