Perinnebiotooppien hoito vahvistaa luonnon monimuotoisuutta
12.09.2025
Perinnebiotoopeissa yhdistyvät luonnon monimuotoisuus, maisemalliset arvot ja kulttuuriperintö. Ne muodostavat runsaslajisia ja monipuolisia eliöyhteisöjä, joissa kukkakasvit ylläpitävät pölyttäjähyönteisten kantoja ja lajirikkautta. Perinnebiotooppien vaihtelevat ympäristöt, laidunnus sekä suuret, vanhat hakamaiden puut mahdollistavat lintujen, hyönteisten ja sienten lajirunsauden.
Perinnebiotooppien kunnostaminen ja hoito vaatii säännöllisyyttä ja jatkuvuutta
Umpeen kasvanut niitty tai hakamaa voidaan kuitenkin palauttaa. Niittykukkien siemenet voivat säilyä maassa pitkään, ja kun varjostavat puut ja pensaat raivataan pois, niittylajit pääsevät jälleen kukoistamaan.
Ennallistamisella viitataan yleensä toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on mahdollisimman luonnonmukainen tila, sellainen kuin se oli ennen ihmisen vaikutusta. Tilanne on päinvastainen perinnebiotoopeilla, jotka ovat ihmisen ja kotieläinten luomia. Oman onnensa nojaan jätetty perinnebiotooppi menettää lajistonsa ja katoaa. Siksi tavoitetila on pikemminkin luonnon säännöllinen hoito, ja puhumme mieluummin kunnostamisesta kuin ennallistamisesta.
Perinnebiotoopin kunnostamisessa ensimmäinen toimenpide on usein raivaus, jonka on monesti oltava melko voimakasta. Niitty- ja laidunkukkien viihtymisen edellytyksenä on, että ne saavat riittävästi valoa. On kuitenkin hyvä jättää puu- ja pensasryhmiä, jotka antavat suojaa ja ravintoa linnuille ja muille eläimille. Vanhoja puita on tärkeää säilyttää, koska ne elävöittävät maisemaa ja tarjoavat pesäpaikkoja linnuille, hyönteisille ja lepakoille. Marjovia pensaita ja puita kannattaa säästää, koska ne ovat kauniita kukkiessaan ja tärkeitä ravintolähteitä monille eläimille.
Perinnebiotoopit ovat syntyneet vuosien säännöllisen hoidon tuloksena, kun kasvillisuus on niitetty tai laidunnettu ja maa on pysynyt niukkaravinteisena. Perinnebiotoopit tarvitsevat samanlaista hoitoa myös kunnostuksen jälkeen. Hoitotoimenpiteet ovat yleensä niitto tai laidunnus. Niiton jälkeen leikattu kasvillisuus viedään pois, jotta ravinteet eivät vapaudu takaisin maahan ja jotta maan pinnalle ei muodostu ajan myötä niittykasvien itämisen estävää mattoa. Niittoon tarvitaan ihmistyövoimaa, mutta usein koneita voidaan käyttää niitossa apuna.
Jos perinnebiotoopille saadaan laiduneläimiä, ne huolehtivat kasvillisuuden hoidosta. Vaikka ne palauttavat ravinteita maahan lannan muodossa, se tapahtuu paikallisesti ja lisää myös monimuotoisuutta, sillä monet hyönteiset hyödyntävät lantaa.
Lue koko blogiteksti täältä.
