Sopimuslaidunnus turvaa luontoarvojen säilymisen Seitsemisen kansallispuistossa

13.03.2024

Seitsemisen Koveron tilan alueen hoidon tavoitteena on perinnemaiseman arvojen vaaliminen. Arvot muodostuvat sekä perinnemaiseman perinteisen käyttömuodon, laidunnuksen, myötä syntyneen elinympäristön lajistosta, että metsätorpan asumisen myötä kehittyneestä kulttuurimaisemasta.

Koveron tilan laiduntajat. Kuva Helena Riitijoki
Koveron tilan laiduntajat. Kuva Helena Riitijoki. 


Kovero kuvastaa metsäseutujen asutushistoriaa

Pirkanmaan pohjoisosassa sijaitseva Seitsemisen kansallispuisto oli aikoinaan Ikaalisten kylien nautinta-alueeseen kuuluvaa erämaata. Asutus näillä seuduilla vakiintui vasta 1800-luvulla kruununmetsätorppien perustamisen myötä. Koveron kruununmetsätorppa perustettiin virallisesti vuonna 1859, vaikka paikalla lienee asuttu jo hieman aiemmin. 1930-luvulla Koveron torpan silloinen vuokralainen Ananias Kovero lunasti tilan itselleen valtiolta. Tila pysyi asuttuna aina 1960-luvun loppupuolelle asti, ja se siirtyi takaisin valtion haltuun, kun Metsähallitus osti tilan vuonna 1970. Tuolloin Koveron kaikki pellot metsitettiin. Viimeisten vuosikymmenten aikana Koveron kulttuurimaisemaa on ennallistettu raivaamalla entisiä peltoja jälleen laidunmaiksi, ja palauttamalla osa alueen metsälaitumista uudelleen laidunkäyttöön. Seitseminen on Pirkanmaan suosituin luontomatkailukohde, ja Koveron alueen kulttuurimaisema Metsähallituksen merkittävimpiä hoitokohteita. Vaativan ja arvokkaan kohteen hoitamisessa tarvitaan erityisosaamista, eivätkä ihmiset selviä tehtävästä yksinään.
Avuksi tarvitaan myös eläimiä.


Koveron tila Seitsemisen kansallispuistossa. Kuva Helena Riitijoki.
Koveron tila Seitsemisen kansallispuistossa. Kuva Helena Riitijoki.


Pitkäjänteinen hoitotyö tuo tuloksia

Koveron alueen hoidon tavoitteena on perinnemaiseman arvojen vaaliminen. Arvot muodostuvat sekä perinnemaiseman perinteisen käyttömuodon, laidunnuksen, myötä syntyneen elinympäristön lajistosta, että metsätorpan asumisen myötä kehittyneestä kulttuurimaisemasta. Koveron kaltaisen kohteen näkyvän maiseman taustalla on runsaasti aineetonta kulttuuriperintöä. Aineettoman kulttuuriperinnön arvoja vaalitaan jatkamalla laidunnusperinnettä ja pitämällä torppaa avoimena yleisölle, jolloin pihapiirissä säilyy myös ihmisten toiminnan vaikutus.

Koveron mailla harjoitettu perinnemaiseman hoitotapa on pystynyt vastaamaan suojelulle asetettuja tavoitteita, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Pekka Vesterinen Metsähallituksesta. Koverossa tavatun ketonoidanlukon esiintymät ovat vahvistuneet ja lisääntyneet, kun kolmen vuosikymmenen ajan jatkunut laidunnus on vähitellen palauttanut elinympäristöä kohti perinteisen hevosmaatalouden aikaa.

Koveron torpan pihapiirin lisäksi alueen entisiä, laajoja metsälaitumia koitetaan osittain palauttaa laidunnuksella tehtävän hoidon piiriin.



Lue koko Maisema mielessä -blogikirjoitus täältä.


Takaisin