Laiduntajat vieraslajien torjujina
25.10.2023
Laiduneläinten käyttö vieraslajien poistoon ei ole uusinta uutta, mutta siitä voi silti olla haastavaa löytää ajantasaista tietoa. Ymppi-hanke (2017–2018) käsitteli aihetta ansiokkaasti ja pilotoi sekä testaili Pirkanmaalla erinäisissä kohteissa mm. sitä, mitkä vieraslajit käytännössä maistuivat eläimille. Aihe on lisäksi tuttu myös hämeenlinnalaiselle lampuri Mira Ovaskaiselle, jonka Pässinpää-tilan ahvenanmaanlampaat ovat ansiokkaasti torjuneet Hämeenlinnan kaupungin työllistäminä useampaa vieraslajin valtaamaa aluetta.
Tämä artikkeli pohjaa Ymppi-hankkeen tuloksiin sekä myös parhaillaan käynnissä olevaan Hämeenlinnan Visamäenpuiston laidunnuskokeiluun, jossa jättipalsamia on torjuttu tehokkaasti jo muutaman vuoden ajan. 
Lupiini. Kuva: Auli Hirvonen.
Aloita aikaisin
Tämä on tärkeä ohjeistus ja pätee kaikkiin laidunnettaviin vieraslajeihin. Mitä aikaisemmin vieraslajien valtaamilla alueilla aloittaa laidunnuksen, sen paremmin kasvi kelpaa ja maistuu ravinnoksi. Usein kasvin ehdittyä kukintovaiheeseen sen rakenne voi muuttua kovemmaksi, ja joskus ontoksikin, eikä se enää ole niin kiinnostava ravinnoksi. Lisäksi kaikkien haitallisten kasvien torjunnassa laiduntamalla tulee muistaa oikea-aikaisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kasvit soveltuvat ruoaksi parhaiten keväällä ja alkukesästä, kun kasvu on vasta alkuvaiheessa.
Tarjolla runsaasti muitakin lajeja
Kaikkien vieraslajien kohdalla pätee sama sääntö: tarjolla tulee laitumella olla myös muuta kasvillisuutta ja vieraslajikasvien osuus vain osa siitä. Näin mahdolliset myrkyllisyysvaikutukset saadaan pieniksi. Vieraslajin valtaamaan alueen laidunnuksen suunnittelussa on huomioitava, että lupiinia tai muutakaan vieraslajia ei saa laidunalueella esiintyä valtalajina, vaan siellä pitää kasvaa monipuolisesti erilaista lajistoa.
Jättiputkiryhmä. Kuva: Auli Hirvonen.
Vieraslajien myrkyllisyys ja maistuvuus
Lupiini ja jättiputki ovat varmasti monille meistä tuttuja vieraslajeja ja niiden myrkyllisyys eläinten ruokana mietityttää. Jättiputkikin on nykyään melko yleinen. Molemmat lajit soveltuvat eläinten syötäväksi taimivaiheessaan. Lupiinin kukat ja siemenet ovat myrkyllisin osa kasvia, varhainen laidunnus on senkin vuoksi suositeltavaa.
Jättiputken osilta on varottava, ettei sitä ole liikaa. Jos jättiputkea on paljon, se voi aiheuttaa eläimille silmäongelmia tai rakkoja suuhun, sieraimiin ja korviin. Suuria määriä syöneillä eläimillä on havaittu myös suolisto-ongelmia ja viitteitä hedelmällisyyden alentumiseen. Tästä syystä laitumilla, joissa on jättiputkea, tulee käyttää joutilaita, ei nuoria tai tiineitä, eläimiä.
Jättipalsami ei ole myrkyllinen. Laiduntamisessa kuitenkin tulee huomioida, että kukintaan ehtineen kasvin varresta tulee kova ja ontto, eikä se enää maistu niin hyvin eläimille. ”Vetisenä” kasvina jättipalsamilla ei juurikaan ole rehuarvoa, minkä vuoksi laidunalueilla tulee olla siksi muutakin ruokaa.
Jättipalsami. Kuva: Auli Hirvonen.
Onnistuneet torjunnat Hämeenlinnassa
Lampuri Mira Ovaskaisella on paljon sanottavaa ahvenanmaanlampaan käytöstä torjunnassa, sillä Hämeenlinnan kaupungin kanssa yhteistyössä sovitut laidunnuskohteet ovat olleet nyt hänen lampaillaan hoidossa muutaman vuoden. Tulokset ovat olleet kautta linjan erinomaisia. Eikä pelkästään sen vuoksi, että näiden alueiden suurin ongelma, jättipalsami, on saatu erinomaisesti kuriin. Eläinten kesän vietosta kussakin kohteessa yleensä on saatu myös positiivista palautetta. Ihmiset kun pääasiassa nauttivat suuresti lampaiden seurasta ja niiden vaikutuksesta kaupunkikuvassa.
Ovaskaisen neuvo vieraslajien torjuntaan on aikainen aloitus ja tarpeeksi iso laidunpaine heti alkuun (etenkin, jos alueella on laaja ja runsas vieraslajiongelma). Painetta voi aina sitten pienentää ja siirtää lampaita pois alueelta kauden edetessä. Ensimmäisen hoitovuoden jälkeen on Ovaskaisen mukaan jopa todennäköistä, ettei laiduntajia tarvitse enää kuin puolet aikaisemmasta, sillä usein vieraslajien määrä alueella laskee ensimmäisen vuoden jälkeen. Ja laidunnushoitoa on tietysti tärkeää jatkaa näin useamman vuoden ajan.
Aidan takana rönsytään
Vieraslajin poistaminen aidan ulkopuolelta voi aiheuttaa lajin uudelleen ryöpsähtämisen, jos nuo kohdat jätetään hoitamatta. Siksi onkin hyvin tärkeää, että laitumen ulkopuolelle jäävät alueet leikataan esim. siimaleikkurilla ja niitetään, jonka jälkeen raivausjäte kuljetetaan pois. Ovaskaisella on hyviä kokemuksia aidan alusten ja vierusten hoitamisesta tällä tavoin. Esimerkiksi jättipalsamia ole näin hoidetuilla kohteilla enää havaittu. Tarvitaan siis aina myös jonkin verran raivaamista – ihan pelkällä laidunnuksella ei pääse täysin ”puhtaaseen” suoritukseen.
Ahvenanmaanlampaita pidetään hyvinä laiduntajina, sillä ne eivät ole turhan nirsoja. Kuva: Kaie Ahlskog
Lopputulema vieraslajeista ravintona
Ymppi-hankkeessa (2017-2018) seuratut koealat, joissa lampaat torjuivat lupiinia alkukesästä loppukesään, osoittivat, että eläinten voinnissa ei havaittu mitään tavanomaisesta poikkeavaa ja että lauma voi kauttaaltaan hyvin. Kokeeseen käytettiin 20 pässipoikaa, joille oli tehty kuntokartoitus ennen laitumelle tuloa. Myös elokuun lopulla uusitussa kuntokartoituksessa todettiin, että lampaat olivat kasvaneet hyvin ja ne olivat hyvinvoivia. Kokeilun tuloksissa todettiin, että lampaat eivät olleet kärsineet lupiinin syömisestä, vaikka sitä on paikoin ollut paljonkin. Syynä tähän on lampaiden tapa laiduntaa monipuolisesti. Tämän kaiken lisäksi myös lupiini oli hävinnyt koko lohkolta tuona kautena.
Vaikka pilottikokeilussa ja Hämeenlinnan kaupungilla laiduntajina oli vain lampaita, myös nautojen on todettu torjuvat hyvin näitä samoja vieraslajeja. Nautojen kohdalla pätee siten myös kaikki samat säännöt kuin lampaillakin - nuoria ja tiineitä eläimiä ei kannata käyttää ja tarjolla on oltava runsaasti muutakin syötävää lajia.
Teksti: ProAgria Etelä-Suomi / MKN maisemapalvelut Hanna Eronen, maisema-asiantuntija
Lähteet:
Puhelinhaastattelu Mira Ovaskainen, Pässinpää-lammastila 2.10.2023
Eriksson, Katri. 2022. Lupiini häviää laiduntamalla. Maisema mielessä. Lue:
Lupiini häviää laiduntamalla.
YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet -hanke 2017-2018
ProAgria Etelä-Suomi ry, MKN Maisemapalvelut
Vieraslajien torjunta laiduntamalla. Laidunpankki. Lue:
Vieraslajien torjunta laiduntamalla
Vieraslajien torjunta laiduntamalla -Laiduntyöpajat muistiot 2017-2018.
Työpajaan kuului asiantuntijaryhmä: lampuri Jukka Vitikka, Tikanmäen tila, kunnanpuutarhuri Miia Terämä, Pirkkalan kunta, ELL Johanna Rautiainen, Lammasmaailma, lammasasiantuntija Kaie Ahlskog, ProAgria Etelä-Suomi, ja maisema-asiantuntija Jutta Ahro, MKN Maisemapalvelut, ProAgria.
