Yhteistyö luo pohjan sopimuslaidunnukselle
18.07.2023
Kolmenkymmenenyhden ahvenanmaanlampaan katras popsii tyytyväisenä niittykasvillisuutta Hämeenlinnan Visamäen lammaslaitumella. Keskipäivän kuumuudessa lampaat kerääntyvät välillä puiden varjoon lepäilemään. Leppoisasta tunnelmasta huolimatta lampaat ovat Visamäessä töissä, tekemässä tärkeää vieraslajien torjuntatyötä Hämeenlinnan kaupungille. 
Jouko Keskimaa, Katriina Koski ja Mira Ovaskainen Visamäen lammaslaitumilla. Katriina Koski on maisema-asiantuntijana ollut mukana suunnittelemassa laidunalueita ja niiden pääsuunnittelija on ollut Auli Hirvonen.
Laidunnus Visamäessä alkoi kolme vuotta sitten Hämeenlinnan kaupungin puistomestari Jouko Keskimaan aloitteesta, kun hän huomasi Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta, että kaupunki oli hyödyntänyt onnistuneesti lampaita vieraslajien torjunnassa. Tuosta alkoikin selvitystyö, voisiko myös Hämeenlinnassa toteuttaa vastaavaa, sillä kunnalla on velvoite torjua haitallisia vieraslajeja ja mm. jättipalsamia kasvaa runsaasti paikoin isoillakin yhtenäisillä alueilla. Nämä alueet ovat lisäksi yleensä märkiä tai puustoisia, jolloin koneellinen hoito ei ole mahdollista. Myöskään ihmisten tekemänä torjuntaan ei aina riitä resursseja ja on myös sellaisenaan hyvin aikaa vievää.
Tätä nykyä Hämeenlinnan kaupungilla on noin 7 hehtaaria aidattuja alueita, joilla lampaita käytetään laidunnukseen sekä vieraslajien torjuntaa. Visamäen lammaslaidunten lisäksi lampaita näkee työssään Ojoisten vankilan läheisyydessä kaupungin maalla, sekä Hämeen linnan vallihautojen rinteillä.
Lampurin Mira Ovaskaisen eläimet ovat laiduntaneet Hämeenlinnan kaupungin alueita alusta asti. Laajaa lammaskatrasta hoidetaan talvikaudet kotona Iittalassa, mutta kesäksi iso osa niistä kulkeutuu töihin Hämeenlinnaan. Lampurille eläinten kesäpestistä on apua, sillä omat laitumet ovat pieniä ja lampaiden hyvinvoinnin kannalta on hyvä, että ne saavat syödä koko kesän tuoretta ravintoa suoraan laitumelta. Yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut hyvin alusta asti.
Myös yleisön taholta lampaat ovat saaneet olla yllättävän hyvin rauhassa. Tosin viime kesänä lammasaitaan oli ilmestynyt miehen mentävä aukko, vaan onneksi valppaat 4H-kerholaiset huomasivat aukon heti seuraavana aamuna ja reikä saatiin nopeasti paikattua. Lisäksi nyt kuluvana kesänä ohikulkijat olivat huomanneet jonkun heittelevän lampaita oluttölkeillä, mutta tekijät oli onneksi saatu lopettamaan. Näitä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tietoon ei ole tullut tapauksia, että eläimiä olisi juurikaan häiritty.
Lampaita saa myös silittää, jos ne tulevat aidan viereen, mutta ruokkiminen on kiellettyä, samoin aitaukseen meneminen. Koiria ei myöskään saa päästää alueella irti.
Ovaskaisella on viime kädessä vastuu lampaidensa hyvinvoinnista ja mahdollisten ongelmien ilmaantuessa hänen tulee aina olla valmiudessa saapua paikalle. Muuten lampuri kiertää tarkistamassa lammaslaitumet noin kerran viikkoon. Muina aikoina lampaita hoitavat arkisin Ojoisten ja Vanajan vankilan vangit, sekä viikonloppuisin 4H-nuoret. Lampaat lasketaan, aidat tarkistetaan ja juomavesi vaihdetaan päivittäin. Erityisesti vangeille lampaiden hoito on hyvin mieleistä ja iloa tuottavaa toimintaa.
Niin Keskimaa, kuin Ovaskainenkaan eivät ole kuulleet lampaista lainkaan negatiivista palautetta. Kaupungille lampaiden käyttö vieraslajien torjunnassa on imagonkin kannalta varsin positiivinen asia sillä ihmiset tykkäävät lampaista ja ne tuovat kaupunkialueella ”luonnon lähemmäs”. On myös ajan hengen mukaista palauttaa luonnonympäristöjä ja ennallistaa maisemia, mitä laidunnus on nyt jo saanut aikaiseksi -se muokkaa maisemaa ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Visamäen alue on määritelty avoimena pidettäväksi ja ilman laidunnusta sitä korkeintaan raivattaisiin muutaman vuoden välein. Lammaslaidunnuksen lisäksi kaupunki torjuu vieraslajeja siimaleikkurein sekä edistämällä talkootoimintaa, mutta niissä on omat haasteensa, sillä niitto ja kitkentä tulisi tehdä oikeaan aikaan jotta siitä on suurin mahdollinen hyöty, ja niin etteivät siemenet pääse leviämään. Sitä vastoin lampaat syövät laidunta tasaisesti koko kesän ja näin esimerkiksi jättipalsamin voi saada häviämään muutamassa vuodessa kokonaan, kunhan laidunnus on jokavuotista, sillä jättipalsamin siemenet säilyvät maaperässä vain noin viitisen vuotta.
Ovaskaisen puolesta laidunnettavia alueita voisi olla enemmänkin ja samoin kokee myös Keskimaa. Kuluvalle kesälle Visamäessä otettiinkin käyttöön uusi alue ja ensi vuoden keväänä olisi mahdollista laajentaa laidunnettua aluetta vielä moottoritien suuntaan. Näkemys on, että alueet ovat jatkumoa toisilleen.
Toivottavasti saamme siis nauttia lampaiden tuomista lukuisista hyödyistä Visamäessä vielä pitkään.
Teksti: Kaisa Suoniemi ja Hanna Eronen, Etelä-Suomen MKN Maisemapalvelut
